Jumala rakastaa meitä olimmepa keitä hyvänsä. Kuulostaa kovin kliseiseltä, mutta se on totta. Haluan perustella sanomani Raamatulla ja lisäksi omilla kokemuksillani. Minun pieneen mieleeni mahtuu sellainen ajatus, että joku on luonut tämän kaiken, sillä eihän mitään synny tyhjästä. Jos tiedostaa sen, että on olemassa Luoja. Tulee mielestäni miettiä sitä, että silloin meidän velvollisuus on etsiä Hänen tahtoaan. Minulle Jumala ilmestyi voimakkaasti, yritin itsemurhaa hirttämällä ja sitten näin kaksi kättä kainaloideni alla. En tuntenut niitä. Otin ilmeisesti itse silmukan pois kaulani ympäriltä. En tehnyt silloin vielä uskonratkaisua, mutta siinä hetkessä minulle syntyi usko ja aloitin rukoilemisen. Myöhemmin minulle selvisi, että minulla oli ollut esirukoilijoita.
Aluksi ajattelin, että happi vaje aiheutti hallusinaatioita, mutta miksi juuri kädet joissa oli vaaleat pitkät hihat? Tulin uskoon 1 ½ vuotta tuon tapahtuman jälkeen. Siihen mennessä olin kerinnyt sotkemaan asiani perusteellisesti. Olin puuttunut asioihin jotka eivät minulle kuuluneet, satuttanut perhettäni ja saanut parantumattoman taudin vereeni. Tulin uskoon vankilassa, jossa suoritin kaksi tuomiota törkeästä pahoinpitelystä, tapon yrityksestä ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Istuin yhteensä kolme vuotta vankilassa. En kokenut suurempia kun tulin uskoon, mutta innostuin kamalasti Jumalasta. Luin innoissani Raamattua ja aloin väitellä niistä asioista yms. Olen aina ajatellut, että olen kamalan hyvä kaikessa ja että minä olen hyvä tyyppi yms. Olen hiukan narsistinen luonne. Opin hirveän paljon lyhyessä ajassa Jumalan Sanasta ja ylpistyin. Lisäksi olin edelleen koukussa aikuisviihteeseen. Mutta siviiliin päästessäni ajattelin, että nyt kaikki muuttuu. Mutta ei mennyt kauaakaan, kun seurustelin ei-uskovan tytön kanssa ja käytin taas päihteitä. Sitten se oli taas sellaista notkumista uskossa ja välillä taas maailmassa. 2010 kesällä huusin Jumalan puoleen, että miksi et ole vapauttanut minua niin kuin muita? Käteeni tarttui joku traktaatti missä oli teksti:
Jumalan suora vastaus, mielestäni. Kerran olin Hyvinkään Anttilassa ja mieleeni tuli lankeavia ajatuksia. seuraavaksi ihmettelin, että mikä minulla pistää taskussani ja siellä oli kolikko missä luki ”Missä sinä aiot viettää ikuisuuden?”. Ihmiset yrittivät psyykata minua ateismiin ja huusin Jumalalle oletko siellä vastaa yms. Ja vastaus tuli: Järkeily tekee sinut mielipuoleksi (Ap.t. 26:24) (1913 Raamatunkäännös) | ||
Vaikka välillä tuntuu, että perhe ja kaikki hylkäävät. Niin silti on yksi joka ei ikinä hylkää ja se on Kaikkivaltias Jeesus. Ruuat on ollut lopussa, Jeesus on auttanut. Hyvä esimerkki kerran olin huolissani mistä saisin ruokaa. No, kävelin sitten veljeni kanssa Hyvinkäällä. Ja sanoin, että mennään tätä kautta mieluummin ja sitten käännyimme toiselle tielle kuin alkuperäinen suunnitelma oli ja kappas tiellä oli lounasseteli ja kivi sen päällä. Eikö Jumala muka pidä huolta. Ihmiset voivat loukata, uskovatkin. Sillä Jumala armossaan on luonut meille myös vapaan tahdon. Me saamme itse päättää mitä me teemme, mutta me joudumme me myös itse tekemään teoistamme tilin. Jeesus rakastaa sinua ja minua. Jos rukoilet, että Jeesus tule minun sydämeen ja ohjaa minua ja näytä oletko todellinen, niin Hän varmasti näyttää. Siunaavin terveisin: Simo |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti