torstai 27. tammikuuta 2011

Myrskyissä!

Myrskyissä!

Matt. 8:23-27
Jeesus astui veneeseen, ja opetuslapset seurasivat häntä.
Järvellä nousi äkkiä ankara myrsky. Aallot löivät yli veneen, mutta Jeesus nukkui.
Silloin opetuslapset herättivät hänet ja sanoivat: "Herra, pelasta meidät! Me hukumme."
"Miksi te noin pelkäätte, vähäuskoiset?" Jeesus sanoi. Sitten hän nousi ja nuhteli tuulta ja aaltoja, ja tuli aivan tyven.
Ihmiset hämmästyivät ja sanoivat: "Mikä tämä mies on? Häntähän tottelevat tuulet ja aallotkin


Opetuslapset olivat myrskyssä ja pelkäsivät. Jeesus moitti heitä epäuskosta. Tarkoittiko Jeesus, että heillä olisi pitänyt olla niin paljon uskoa, että he olisivat sanalla kykeneet tyynnyttämään myrskyn? Mielestäni Jeesus tarkoitti, että epäusko oli sitä, että opetuslapset pelkäsivät vaikka Kaikkivaltas Jumala oli heidän kanssaan samassa veneessä.
Joskus Jumala haluaa, että olemme myrskyissä.
Myrskyt (koettelemukset/kiusaukset) voivat joko tuhota meidät tai vahvistaa uskoamme.

(Jaak. 1:2-4). Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona niitä monenlaisia koettelemuksia, joihin joudutte.
Tehän tiedätte, että kun uskonne selviytyy koetuksesta, tämä kasvattaa teissä kestävyyttä.
Ja kestävyys johtakoon täydelliseen tulokseen, jotta olisitte täydellisiä ja eheitä, ette vajaita miltään kohden.


Jumala voi käyttää ns. Pahoja asioita elämässämme, opettaakseen meitä. “No pain, No gain”. Taivas on uskoni määrä. Voittopalkinto voi maistua paremmalta, jos olemme joutuneet näkemään vaivaa sen eteen.

Jos me emme tuntisi kipua ja ahdistusta, miten me voisimme oppia ympäristöstämme. Miten me tietäisimme mikä olisi normaalia ja milloin Jumala puuttuisi asioihin. Kärsimys antaa ihmiselle mahdollisuuden ymmärtämään elämän realiteetteja ja pahan välttämistä ja antaa mahdollisuuden ihmiselle hyviin tekoihin.

Meidän ei tule pelkää ihmisiä (Sananlaskut 29:25) Joka ihmisiä pelkää, on pelkonsa vanki, joka luottaa Herraan, on turvassa. Pelko on jo itsessään rangaistus. Meidän tulee pelkää Jumalaa. Ja ennen kuin kykenemme terveeseen Jumalan pelkoon sydämessämme ei voi olla mitään viisasta ( San. 9:10) Herran pelko on viisauden alku, Pyhän tunteminen on ymmärryksen perusta.

Joskus ajattelen niin, että miksi juuri minulle kaikkea tätä tapahtuu? Mutta Jumala vastaa:
Vaikka hän oli Poika, hän joutui kärsimyksistä oppimaan, mitä on kuuliaisuus. (Hepr. 5:8).
Jumala rakkaudessaan ohjaa meitä oikeaan suuntaan koettelemuksien kautta:
(Hepr. 12:5-6) Te olette unohtaneet tämän sanan, joka rohkaisee teitä kuin isä poikiaan: -- Älä väheksy, poikani, Herran kuritusta, älä masennu, kun hän ojentaa sinua -
jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa, hän lyö jokaista, jonka pojakseen ottaa.

Meidän ei tule murehtia mistään. Vaan koko sydämisesti turvata Jeesukseen ja uhrata ajatuksemme Hänelle:
(Fil. 4:6-7) Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon.
Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.

Älä pelkää milloinkaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti