Kosketa Jeesus sitä joka tämän tekstin lukee. Aamen!
maanantai 4. huhtikuuta 2011
1. Piet. 3:17-22
Tekstin lähtökohtana on selvästi Jeesuksen ristinkuolema (jae 18). Yleinen olettamus on, että Jeesus meni kuolemansa ja ylösnousemuksensa välisenä aikana helvettiin saarnaamaan siellä vankeudessa oleville hengille. Lauseyhteys puhuu kärsimisestä (jae 17) ja tekstiyhteyskin alkaa sanoilla “hoti kai Khristos” (jae 18) ”koska myös Kristus” Kristuksen kärsimys on siis esikuvana seurakuntalaisille. Pietari toteaa tässä kohdassa, että Jeesus kuoletettiin ruumiissa, mutta tehtiin eläväksi hengessä (jae 18). Pietarin käyttämät sanat “sarx – pneuma” eli “liha – henki” tarkoittaa kahta erilaista olemassa oloa. Liha kuvaa ajallista elämää synnin alaisena ja henki ylösnousemuksen jälkeistä elämää Hengen alaisena. Tekstissä esiintyy verbi zóopoieó, se on sama verbi jota Paavali käyttää Pyhän Hengen eläväksi tekevästä ylösnousemusvoimasta (Room. 4:17, 8:11; 1 Kor. 15:22, 45; 2 Kor. 3:6; Gal. 3:21). Tämä todistaa, että tässä on kyse Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeisestä hetkestä. Ylösnousemuksen jälkeisessä kirkastetussa ruumiissaan Jeesus meni ja saarnasi hengille. Keitä nämä henget ovat? Jeesus meni taivaaseen ja istui Jumalan oikealla puolella. Jeesukselle ovat alistetut enkelit, vallat ja voimat (jae 22). Nämä vankeudessa olevat henget (ta en fylaké pneumata) olivat elossa Nooan aikana (19-20). Raamatussa ”henget” yleensä tarkoittavat henkiolentoja (Mat. 12:45; Mark. 1:23, 26, 3:30; Luuk. 10:20; Ap.t. 19:15-16, 16:16, 23:8-9; Ef. 2:2; Hepr. 1:14, 12:9, 23; Ilm. 16:13-14). Kyse on siis langenneista enkeleistä, ellei lauseyhteys toisin määrää. Jeesus on voittanut ristinkuolemallaan nämä langenneet henget (riivaajat) (2 Kor. 2:14; Kol. 2:15; Ilm. 12:7-11; Ef. 6:11-12) ja heitä pidetään vankeudessa odottamassa tuomion täytäntöönpanoa (2 Piet. 2:4; Juud. 6). On hyvä rinnastaa tämä 2 Pietarin kirjeen teksti tähän (1. Piet. 3:19-21) sillä rinnastus osoittaa, että vankeudessa olevat henget ovat niitä langenneita enkeleitä, jotka hylkäsivät asuinsijansa ja jotka teljettiin odottamaan tuomionsa täytäntöönpanoa. Kreikan kérussó-verbi tarkoittaa saarnaamista, mutta sen voisi kääntää myös ”julistaa”. Jeesus siis yksinkertaisesti julisti tuomion langenneille enkeleille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hmmm, ehkäpä tulisi muistaa Kristuksen sanat; "En minä tullut tuomitsemaan, vaan pelastamaan." Tämän täytyy koskea kaikkia maan päällä eläneitä ihmisiä ajankohdasta välittämättä. Niinpä Paavalin sanat todellakin ovat osoitus juuri siitä, mitä Kristus tarkoitti, että evankeliumi tullaan julistamaan niin eläville kuin kuolleillekin, jotta kaikki voivat valita oman tahdon vapautensa mukaisesti seuraavatko Kristusta vai eivät. Jumala ei katso ihmiseen. On selvää, että lähetystyö avattiin myös niille hengille, jotka eivät olleet saaneet mahdollisuutta kuulla evankeilumista maanpäällisen vaelluksensa aikana. Emme me voi heitä helvettiin tuomita vain sen vuoksi, että ei ollut ketään kertomassa evankeliumista. Meidän on nähtävä kasvumme ja kulkumme Jumalan silmin iankaikkisuuden näkökulmasta. Näyttää taas siltä, että olemme ihmisinä aina valmiimpia tuomitsemaan kuin pelastamaan. Kristuksen evankeliumi on pelastuksen sanoma, ei tuomitsemisen.
VastaaPoistaTahdon vapaus on iankaikkinen periaate ja sellaisina kuin elämme maan päällä kuollessamme, niin sellaisina siirrymme henkimaailmaan, ilman tätä fyysistä ruumista, samoine ajatuksineen, samoine ymmärryksineen. Jos emme ottaneet evankeliumia vastaan täällä, niin ei se ole sen helpompaa kuoleman jälkeen. Mutta jos emme ole kuulleet evankeliumista maan päällä ollessamme, sielumme varmasti on kuin vankina odottaen vapautuksen sanomaa. Kristuksen palvelutyöhön kuului tuon työn laajentaminen koskemaan kaikkia Jumalan lapsia, niin eläviä kuin kuolleita, sillä Jumala ei katso henkilöön. Tämä on toinen osoitus kuolleiden puolesta tehtävistä evankeliumin pelastavista toimituksista, sillä voiko olla suurempaa rakkautta esivanhempiamme kohtaan, että teemme sukututkimustyötä ja suoritamme nuo toimitukset pyhissä temppeleissä. Tämä on Elian henki, josta Malakia puhuu sanoessaan isien sydänten kääntymisestä lasten puoleen ja lasten sydänten isiensä puoleen.
Näin kuolleet todellakin saavat mahdollisuuden evankeliumin kuulemiseen ja vastaanottaa halunsa mukaan maanpäällä heidän puolestaan toimitettavat pelastavat toimitukset. Periaate on sama Kristuksen sovituksessa, Hän hoiti työn meidän kaikkien puolesta, johon emme pystyneet. Toisiin asioihin me pystymme Kristuksen palvelijoina ja työkumppaneina. Ne ovat pyhiä evankeliumin palvelutehtäviä ja yhdistävät meidät rakkaisiimme, jotka ovat jo poistuneet maan päältä. Tuo työ auttaa ymmärtämääm omaa yhteyttämme TaivaallisIin Vanhempiimme ja henkiveljiimme ja -sisariimme olivatpa he vielä täällä tai jo kuoleman portin toisella puolella. Tämä on rakkauden luonteen mukaista auttaa meitä ymmärtämään rakkautta ja toimimaan Jumalan käsinä Hänen palveluksessaan maan päällä.